Sota-ajan laulut raikuivat Ruovedellä

– Isänmaamme kovat kohtalon ajat, pitkät sotavuodet, loivat ilmapiirin joka synnytti paljon ikivihreiksi muodostuneita säveliä. Niissä useimmissa on ajatus kodista ja rakkaista. Ne toivat lohtua ja valoivat uskoa rintamalle. Näitä kappaleita haluamme teille tänään esittää, totesi Eino Paananen kolmetoistahenkisen Veteraanikuoron puolesta Sointulassa 26. huhtikuuta. Kuoroa oli vahvistettu muutamalla ei sotaa kokeneella laulajalla.

Sävelmät olivat pääosin näitä tuttuja: Elämää juoksuhaudoissa, Vartiossa, Pienet kukkivat kummut, joka oli pitkään esityskiellossa yleisradiossa, koska siinä mainitaan "siell´ lepäävät sankarit Suomussalmen, Summan, Raatteen ja Kollaanjoen" eikä sellaista ollut soveliasta mainita sen ajan Suomessa.

Todellisia harvinaisuuksiakin esityksiin mahtui, kuten Osmo Sjöblomin sotareissultaan mukanaan tuoma Väsyneen taistelijan laulu. Sen hän oli saanut eräältä sotilaalta Kyyrölässä eikä sanoittajasta ole mitään tietoa.

Myöskin Muistoja talvisodasta ja Muistoja Syväriltä ovat harvemmin kuultuja. Syvärillä kaksi ja puoli vuotta "viettänyt" Oiva Hernesniemi kertoili uintikilpailuista tuon mahtavan virran yli syksyllä 1942.

Syväri oli siltä kohtaa ollut noin kolmesataa metriä leveä, vesi kaksitoistaasteista ja kun vielä oli uitu vastavirtaan viistosti kohti Äänistä, niin olihan se ollut kova urakka.

Yleisö sai laulaa mukana, mutta kaikkiin lauluihin ei sanoja ollut ja niinpä esimerkiksi Eldankajärven jää meni tapailuksi vaikka kuinka itsekehuisesti luulin sanat hallitsevani.

Eldankan jälkeen seurasi tekemäni tieto-isku: kuka on lotta-Lunkreenin esikuva? Hän on Hollolassa 1918 syntynyt, kotinsa Sortavalaan jättämään joutunut, nykyisin lahtelainen Elsa Vanhala, silloinen Lampi.

Häntä Erkki Tiesmaa käytti esikuvanaan sepittäessään Uhtuan korvessa: "Kätköissä honkien on lotta kanttiini, sumppia keittävi siell´lotta Lunkreeni..."

Tänä vuonna 70 vuotta täyttävän Sillanpään marssilaulun kajautimme lopuksi seisaaltaan täysin palkein.